torstai 3. toukokuuta 2012

Suuria suunnitelmia, ihania ideoita?

Varma merkki siitä, ettei virta ole täysin lopussa töitten suhteen, on kun päässä pyörii vaikka minkälaisia ideoita opetuksen suhteen. Sitten kun alkaa oikeasti väsyttää ja tympiä, silloin yleensä päätän pysyä tiukasti oppikirjassa ja mennä eteenpäin tasaista tahtia ilman mitään sivuprojekteja. Nyt sitten haaveilen niistä projekteista.

Minusta olisi toisaalta ihanaa perustaa iso osa arviointia johonkin portfolion tyyliseen juttuun. Sanakokeet ja kirjaan perustuvat kokeet antavat niin suppean kuvan kielitaidosta ja ne mittaavat usein vain sivuseikkoja kokonaisuudessa, että olisi mukava jotenkin laajentaa töiden kirjoa. Ihan kokonaan en luopuisi perinteisistäkään kokeista tai sanakokeista, sillä sanakokeethan lähinnä toimivat kannustimena (pakottimena) lukea sanoja ja varsinkin kielioppiasioiden hallintaa on hankala arvioida tarkemmin millään kirjoitelmilla (vaikka toki siellähän se lopullinen hallinta näkyy).

Pyörittelen aina välillä siis ideaa jonkinlaisesta työkansiosta, jonne tehtäisiin muutama kaikille sama pakollinen työ ja sitten määrätty määrä omia valinnaisia töitä. Opettajanoppaat sisältävät usein vinkkejä ryhmätöihin ja projekteihin, joihin ei koskaan ole kunnolla aikaa, mutta joita voisi tässä hyödyntää ja lisää tietysti voisi keksiä itse. Tykkään siitä ajatuksesta, että oppilaat voisivat itse keskittyä itseä lähellä oleviin aiheisiin ja osoittaa paremmin omaa kiinnostustaan. Tykkään myös siitä ajatuksesta, että näin välttyisi paremmin siltä ongelmalta, että mitä antaa numeroksi niille, jotka nukkuvat tunneilla ensin puoli vuotta ja kiskaisevat sitten ysin kokeesta, sillä suurin osa tuskin näistä kovasti panostaisi työkansioonkaan. Kansion avulla olisi myös helpompi palkita niitä hiljaisia ja ahkeria oppilaita, joitten osaaminen harvemmin näkyy tunneilla, mutta jotka kyllä osaavat ja tekevät. Eriyttäminenkin onnistuisi varmaan melko helposti, kun töiden vaikeustasoa voisi säädellä.

Sitten toisaalta en ole ollenkaan varma koko idean hienoudesta. Tosiasiassa suurin osa oppilaista ei osoittaisi kuitenkaan kiinnostustaan yhtään mihinkään, vaan pakon edessä suttaisi jotain sattumanvaraista palautusta edeltävänä iltana. Sitten taas se toinen osa, ne tunnolliset, stressaisivat hirveästi osaamisesta ja täydellisyydestä. Lopulta sitten minä istuisin joulun alla ja toukokuussa tuskastuneena tavaamassa kokoon haalittuja töitä ja pähkäilisin tuntitolkulla, että mitä tästäkin työstä nyt sitten antaisi arvosanaksi...

En tiedä, kovasti houkuttaisi kokeilla, vaikka valmistelua se vaatisi paljon etukäteen ja selkeitä sääntöjä, jotta oppilaatkin tietäisivät mitä heiltä vaaditaan ja millä perusteella arvioidaan. Yksi kokeilukaan ei välttämättä kertoisi niin paljon, sillä työkansio varmasti toimisi sitä paremmin, mitä paremmin oppilaat tottuisivat työmuotoon. Ehkä tätä täytyy vielä hautoa hetki ja kokeilla vaikka pienemmillä kokonaisuuksilla tai yksittäisillä projekteilla ensin.

Onko kellään kokemusta portfolioitten käytöstä kieltenopetuksessa? Toimiko se?

4 kommenttia:

  1. Meillä äikässä on tällaisia kansioita tehty jo vuosia. Voin sanoa, että korjaaminen on aina melkoinen rasitus, mutta kuitenkin vaivan väärtti. MUTTA jo vuosia sitten olemme siirtyneet siihen, että työt tehdään opettajan valvovan silmän edessä ja koulussa ja ruutupaperille. Puhtaaksikirjoitukset tehdään kotona. Nimittäin raivostuttavin osio tarkistamisessa oli googlettaminen. Oli raivostuttavaa kyylätä kopiointia netistä, mutta toisaalta moraali ei antanut periksi sillekään, että joku saa hyvän numeron toisten tekstillä ja toinen huonomman omallaan. Ja tekipä millaisia tehtäviä tahansa, aina joku kopioi. Toki tunnemme oppilaamme kirjoitustaidot, mutta pakko oli hakea todistusaineistoa, koska viimeiseen asti jotkut väittävät työtä omakseen. Kerran kävi niinkin, että oppilas kiven kovaan väitti ja ylimielisesti, ettei ollut kopioinut netistä. Minä ihmettelin, että tollonako minua pidät, kun sanasta sanaan luin työsi netistä. Ja oppilas väittää vastaan, kunnes istutin hänet koneen eteen. Silloin hiljeni ja pusersi lopuksi totuuden: hän oli kopioinut kaverinsa (jota en opettanut) työn eikä ollut tiennyt, että se kaveri puolestaan oli kopioinut työn netistä... Sen jälkeen piti vielä ruveta soittelemaan naapurikouluihin epäilyksiä herättävien töiden perään (ja löytyihän niitä kopiota sieltäkin) Joten luovuimme kotikirjotuksista.

    VastaaPoista
  2. Olen alakoulussa englannin opena ja nykyisten kutosten kanssa aloitin hediän ollessaan kolmannella portfoliotyyppisen työskentelyn pienenä osana englannin opintoja. Vuosittain olemme keränneet portfolioon pieniä tekstejä isosti kirjoitettuna 2-3 per lukuvuosi. Paitsi nyt kuudennella luokalla! En ole saanut aikaiseksi yhtään juttua ja nyt olisi melkeinpä pakko sinne saada ainakin yksi työ kuudennelta. Olemme kyllä kirjoitelmia kirjoittaneet, mutta se puhtaaksikirjoitus on (aikapulan?) takia jäänyt. Eli kyllä portfoliot on mulla ainakin syöneet tunteja ja kuten sanoit, osa ei innostu mistään ja raapaisee jotain mitäänsanomatonta ja osa sitten tekee tunnollisesti. Jotenkin heidät pitäisi kunnolla sitouttaa moiseen.

    VastaaPoista
  3. Olipa hyviä pointteja portfolioihin! Toi kotona kirjottaminen on tosiaan aina ongelma, kun koskaan ei voi olla ihan varma, että kuka sen työn on loppujen lopuksi väsännyt ja sitten tuo tunnilla tekeminen tietysti vie sitten aikaa, joten suunnittelua vaatii kyllä työkansion käyttöönotto...
    Anonyymi, miten otatte kansiot huomioon arvioinnissa? Eli onko sillä esim sama painoarvo kuin vaikka kokeilla vai onko se ennemminkin sellainen kompensaatiokeino, että sen avulla voi vähän korottaa numeroa tms.?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ne koulussa tehtävät työt ovat normaaleja arvosteltavia töitä. Muutama osuu syysarvosteluun ja keväälle jää yksi. Ja sitten siitä kotona puhtaaksikirjoitetusta kokonaisuudesta saa vielä yhden kokonaisarvosanan, joka vastaa yhtä arvosteltavaa työtä kevään töiden keskiarvoa laskettaessa. Kotiin jää lisäksi puhtaaksikirjoituksen lisäksi johdannon, sisällysluettelon, yhden kirjoitelman sekä lähdeluettelon kirjoittaminen. Eli painoarvoa on noin neljän kokeen verran.

      Poista