lauantai 31. maaliskuuta 2012

Pelottavinta olisi jos...

Pakkohan sitä on kai hiukan käsitellä... Oriveden tapausta siis. Siitä ei ole kovin kauan kun mietin, että miten sitä itse toimisi tuollaisessa tilanteessa: joku koputtaa luokan oveen, avaat sen ja huomaat, että ovella seisojalla on jokin ase kädessä.

Päädyin suunnilleen samaan kuin mihin nuo opettajat tuossa aidossa vaarassa. Yrittäisin vetää oven lukkoon takaisin ja siirtäisin oppilaat oven viereen seinän viereen, koska ylhäällä on lasi-ikkuna käytävältä luokkaan, joka on tosin hyvin korkealla, mutta silti vain lasia. Sitten soittaisin rehtorille, että kuuluttaa kaikkia pysymään luokissa ja jotta hätänumeroon soittamisesta sovittaisiin - soitanko minä luokasta vai rehtori kansliasta?

Minulla ongelmia olisi kaksi. Ensinnäkin luokan ovi menee aina sisältäpäin avatessa automaattisesti niin, ettei se lukitu suljettaessa. Minun pitäisi ehtiä vapauttaa lukko ennen kuin kiskaisen oven kiinni. Tosin teen sen aika automaattisesti jo ovea avatessa yleensä, joten ehkä se sittenkin onnistuisi. Toiseksi, minulla ei koskaan ole puhelinta luokassa mukana. Se on lukkokaapissa opettajainhuoneessa. Olisihan oppilailla varmasti puhelimia, mutta kanslian puhelinnumeron löytymiseen kuluisi aikaa. Olenkin miettinyt pitäisikö minun ottaa puhelin luokkaan mukaan...

Meillä ei ainakaan minun tietääkseni ole mitään yhteistä ohjeistusta tälläisiin hätätilanteisiin. Ainakaan niistä ei ole puhuttu tai niitä ei ole harjoiteltu. Poistumisharjoitukset on kerran vuodessa tulipalon varalta ja ensisammutusta on jokainen työntekijä kokeillut, mutta muihin vaaroihin ei ole puututtu. Ehkä joku suunnitelma silti on jossakin kansiossa jemmassa. En tiedä, ehkä näistäkin vaaroista olisi hyvä puhua silloin tällöin. Ei se minusta olisi pirujen maalailua seinille. Näistä ja muistakin vaaroista kuten tapaturmista, aggressiivisista vanhemmista, väkivaltaisista lapsista ja niin edelleen.

En osaa kuvitella, miten tuollainen tapaus järkyttää paitsi oppilaita myös opettajia. Miten tuollaisen tapauksen jälkeen pystyy enää koskaan palaamaan töihin yhtä huolettomasti kuin ennen? Tahtoisin lähettää paljon voimia kaikille tämänkin Oriveden tapauksen kanssa tekemisiin joutuneille ja kehoituksen meille kaikille muille miettiä etukäteen myös se kaikkein epätodennäköisin ja pelottavin tilanne, että mitä sitä itse tekisi...

3 kommenttia:

  1. Sellainen pikakommentti vain, että käsittääkseni jokaisella koululla on lain mukaan oltava voimassa oleva pelastussuunnitelma. Tätä pelastussuunnitelmaa pitää myös päivittää säännöllisesti ja ilmeisesti henkilökunnan pitäisi siihen myös säännöllisesti tutustua. Teidän koululla siis mitä luultavimmin tällainen kansio tms. jossain on ja sitä kannattaa pyytää nähtäväksi. Jos pelastussuunnitelmassa ei mitenkään ole otettu huomioon väkisin luokkaan tunkeutumista tms., niin se kannattaisi ottaa ehkä puheeksi.

    Meidän koulussa kaikissa luokissa on sisäpuhelimet. Mutta jos sellaista ei luokassani olisi, kantaisin ehkä mukanani omaa puhelinta. Ihan jo senkin takia, että joskus luokan sisälläkin saattaa tulla tilanteita (oppilas saa sairaskohtauksen, luokassa oleva oppilas on väkivaltainen tms), jossa pitää saada yhteys luokan ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  2. Minä ensimmäisen kerran tulin ajatelleeksi tuota oven avaamista. Olen itse NIIN vanha opettaja, että omalta kouluajalta on jäänyt jotenkin "selkärankaan" se, että oppilaat hoitavat tuollaiset hommat kuin oven avaamiset ja taulun pyyhkimiset ja sen sellaiset. Niinpä olen hyvinkin usein sanonut jollekin etupenkissä istuvalle, että avaapas ovi, jos olen itse ollut jotain erityistä tekemässä luokan toisella puolella... Huh, nyt kyllä täytyy vaihtaa systeemiä. Vaan on se ihan pöyristyttävää, että koulussa pitää varautua ovea avatessaan kohtaamaan ase. Jollei "Millaiseksi tämä maailma oikein on mennyt?" olisi niin kulunut fraasi, niin melkeinpä sanoisin niin.

    VastaaPoista
  3. Piikkipaatsama, noin minäkin muistelin, että sellaiset suunnitelmat olisi pakollisia. Ehkä nekin olisi syytä käydä läpi vähintään kerran vuoteen, kun eihän ne sieltä kansiosta paljon auta ja varmaan en ole ainut meidän koulussa, joka ei niiden suunnitelmien sijaintia tai sisältöä tiedä. Voisinkin ehdottaa reksille, että se käytäisiin läpi tässä vielä kevään mittaan ja sen puhelimen taidan ottaa luokkaan jatkossa mukaan.

    Anonyymi, ihan totta, hupsuksihan tämä on mennyt. Toisaalta taas sanotaan, että elämme maailmanhistorian turvallisinta aikaa - tieto vaan lisää tunnetta turvattomuudesta... Tiedä sitten kumpi on parempi!

    VastaaPoista