tiistai 23. lokakuuta 2012

Miten pisteyttäisit?

Kokeilenpa nyt pikaisesti blogia neuvon kysymiseen.

Miten pisteyttäisit koetehtävän, jossa kymmenestä lauseesta on pitänyt rastittaa ne, jotka sisältävät tietyn verbimuodon. Esimerkiksi siis: Merkitse kaikki lauseet, jotka ovat konditioonalissa.

Kaikki lauseet eivät tietenkään ole kysytyssä muodossa eikä tehtävän ohjeissa ole sanottu kuinka moni lauseista on. Ainoa, mistä pystyy päättelemään oikeassa muodossa olevien lauseiden määrän, on maximipisteet, 5 pistettä.

Lopputulos: suurimmalla osalla oppilaista oikea määrä tai vähemmän rasteja - osa oikein, osa väärin. Tämä olisi helppo juttu: piste oikeista vastauksista, ei pistettä vääristä. Osalla on kuitenkin enemmän rasteja, kuin mitä oikeita vastauksia olisi.

Tahdonkin kysyä, mitä tekisit: 
a) Antaisitteko silti pisteen jokaisesta oikeasta vastauksesta, ei sakkoa vääristä vastauksista (vaikka jättää mahdolliseksi sen, että joku voi periaatteessa taktikoida ja ruksia vaikka kaikki lauseet.)

b) Antaisitko pisteen jokaisesta oikeasta vastauksesta ja miinuspisteen jokaisesta väärästä vastauksesta (vaikka pisteet auttamatta silloin putoaisivatkin aika alas, kun yhden kohdan erehdyksellä menettää tavallaan 2 pistettä)

c) Toteuttaisit jonkun välimuodon, esim. 1 piste oikeista vastauksista, puolikas miinuspiste vääristä (ruksimalla kaikki lauseet voisi siis silloin saada puolet pisteistä osaamatta koko asiaa, mutta toisaalta yhdellä erehdyksellä ei vielä menettäisi kamalasti pisteitä)

9 kommenttia:

  1. Mä äänestän kohtaa b. Jos tehtävän tarkoituksena on mitata osaako oppilas konditionaalin ja hän on ruksinut myös vääriä kohtia, ei konditionaalia silloin ole ymmärretty.

    VastaaPoista
  2. Minä en valitsisi mitään noista. Kymmenen kohtaa, jokaisessa tehdään valinta kahdesta vaihtoehdosta (oikea muoto löytyy tai ei). Tällöin jokaisesta oikeasta vastauksesta (jos koko tehtävästä saa 5 pistettä) annetaan loogisesti puoli pistettä. Eli unohdetaan koko rastien määrä ja tarkastellaan kutakin lausetta yksinkertaisesti että onko oppilaan vastaus oikein vai ei. Näin minä ainakin tekisin, yksinkertaisen loogikkona ;)

    VastaaPoista
  3. Moni kannattaa b-vaihtoehtoa ja voi olla, että kallistun siihen itsekin... Lähinnä siinä mietityttää se, että jos joku löytää neljä oikeaa kohtaa ja erehtyy yhdestä, saa hän 3/5p. Jos oikein on 3 ja väärin 2, saa enää 1/5p. Toisaalta sitten kokonaispisteet tehtävästä on kuitenkin aika pienet ja jos virheitä tulee enemmänkin, niin ainakin se kertoo, ettei asiaa hallitse.

    Viimeinen anonyymi, enpä tullut tuota logiikkaa itse edes ajatelleeksi ja se kieltämättä on muuten ihan hyvä. Siinä on kuitenkin se heikkous, että jos siis kymmenestä viisi on oikein ja joku ruksii kaikki kohdat, pitäisi hänen saada siitä silloin 2,5 pistettä tai päin vastoin, jos joku jättää koko tehtävän tyhjäksi, pitäisi hänenkin saada 2,5 pistettä. Jokaista lausetta erikseen katsottuna se tietysti olisi loogista ja tavallaan oikeudenmukaista, mutta kokonaisuuden kannalta ei mielekästä, sillä se ei kerro osaamisesta enää mitään.

    Jätän vielä muhimaan tämän joten kommentoikaa toki edelleen!

    VastaaPoista
  4. Kannatan viimeisen anonyymin joka kohdasta puoli pistettä -menetelmää tai sitten vaihtoehtoa c. Jatkossahan voit laittaa vastaaviin tehtäviin vastauskohtaan kyllä/ei-ruudut ja muotoilla kysymyksen niin, että "esiintyykö lauseessa kieliopillinen muoto X".

    VastaaPoista
  5. Itse olen joskus pisteyttänyt niin että jokaisesta oikeasta kohdasta saa pisteen. Kuitenkin jokaisesta "ylimääräisestä" rastista, joka on mennyt väärin menettää pisteen. Eli jos oppilas on ruksinut kuusi rastia, joista viisi on oikein ja yksi väärin, hän saa neljä pistettä. Jos hän on ruksinut kahdeksan kohtaa joista on viisi oikein, hän saa vain kaksi pistettä. Tämä on mielestäni ihan kohtuullista vaikka viisi kohtaa olikin oikein, eihän asiaa silti ole osattu jos joukossa on kolme väärääkin. Näin ei myöskään voi taktikoida ruksimalla kaikkia.

    Manna

    VastaaPoista
  6. Anonyymi, olet oikeassa siinä, että pisteyttämistä pitäisi jo miettiä siinä vaiheessa kun koetta laatii. Joskus silti jotain asiaa ei tule ajatelleeksi ennen kuin vasta koetta korjatessa ja tässä kävi vähän niin. Muutosehdotuksesi ei kuitenkaan vielä poista sitä mahdollisuutta, että tehtävästä voisi saada 2,5/5 pistettä osaamatta mitään eli rastimalla vaikkapa kaikki lauseet kyllä-ruutuun. Ehkä ennemminkin jatkossa kerron oikeiden vastausten määrän tehtävänannossa (vaikka se toisaalta ohjaakin aika paljon oppilasta ja kannustaa myös arvailemaan enemmän, jos ei tiedä vastausta). Silloin on helpompi soveltaa tuota Mannan keinoa eli sakottaa vain ylimääräisistä rasteista...

    VastaaPoista