tiistai 25. syyskuuta 2012

Hyvät vinkit kiertoon: ennakointi

Ajattelin aloittaa pientä postaussarjaa kielen opettamisen eri osa-alueista ja niihin liittyvistä vinkeistä ja kikoista. Lähinnä taidan ajautua pohdiskelemaan mitä itse yleensä luokissa päädyn tekemään, mutta toivoisin, että innostuisitte kommentoimaan ja jakamaan omia vinkkejänne myös. Opettamisessa kun taitaa urautua aika nopeasti niihin omiin tapoihin eikä uusia ideoita läheskään aina jaksa kehitellä käyttökelpoisiksi.

Hyvänä oppilaana olen itse aina suhtautunut aika ylimalkaisesti tekstien ennakointiin eli otsikoiden ja kuvien tutkimiseen tai sanastoon perehtymiseen etukäteen. Itse asiassa minusta meille ei norssissakaan juuri ennakoinneista puhuttu, virittäytymisestä teemaan ehkä, muttei varsinaisesti tekstin sisällön ennakoinnista.

Nyt tämän ihanaakin ihanamman kirjasarjan (Smart Moves) kanssa painiessani olen päätynyt opettamaan systemaattisesti ennakointia kaikille luokka-asteille. Toivon, että mahdollisimman moni oppisi ennakoinnista itselleen hyvän tavan siihen mennessä, että aloittavat ysiluokan kirjan ja törmäävät niihin tappaviin kappaleisiin, jotka ovat puolitoista aukeamaa pitkiä ja käsittelevät vaikkapa geeniteknologiaa.

Käytännössä minulla on pari vakiokikkaa, joita käytän.

Uuteen kappaleeseen siirryttäessä ja mielellään jo hyvissä ajoin etukäteen katsotaan kappaleen otsikko ja puhutaan kappaleen teemasta yleensä. Varsinaisia virittäytymisjuttuja käytän vähän tilanteen mukaan, mutta niistä taidan kirjoitella joku toinen kerta.

Tyypillisin keinoni laittaa oppilaat ennakoimaan tekstiä on luetuttaa kappaleen sanasto joko kotona tai tunnilla ja pistää oppilaat sen avulla päättelemään vastauksia sisältötehtävään. Sisältökysymyksistä itsestään jo oppii paljon kappaleen sisällöstä. Jos tehtävässä kysytään vaikkapa "Mitä pahaa kanit ovat tehneet ansaitakseen kuolemantuomion?" huomaa näppärä lukija, että tekstissä siis puhutaan ainakin kaneista, niiden tekosista ja että kaneille annetaan kuolemantuomio. Aika paljon jo siis. Jos sitten vielä lukee sanastoa, johon peräkkäin on listattu: purra, sähköjohto, palasiksi, vakava, vankila, hälytysjärjestelmä, saattaisi, vanki, paeta, ei kovin suurta mielikuvitusta tarvita, että on jo hyvä käry siitä miksi ne kanit ovat epäsuosittuja.

Oikein-väärin-väittämien vastaukset taas ovat usein sellaisia, että niiden oikeat vastaukset pystyy päättelemään ilman koko tekstin näkemistä. Vai mite itse korjaisitte väittämää kappaleesta, jonka otsikko on The little runaway: Mielestään Billy sai usein, mitä halusi ? Ja tärkeämpää kuin saada tehtävä etukäteen jo melkein kokonaan tehtyä, on saada ennakkokäsitys siitä, mitä on tulossa.

Ysien kanssa aloitettiin geeniteknologiakappale niin, että annoin etukäteen läksyksi etsiä ymmärrystehtävän ("Merkitse kuka sanoi seuraavat ajatukset") tietyt sanat valmiiksi englanniksi sanaston avulla: geeniteknologia, uhka, väittely, kehitysmaat, nälänhätä jne. Samalla kun sanoja käytiin läpi keskusteltiin myös niiden merkityksestä: Mitä geeniteknologialla tarkoitetaan? Mitä tarkoitetaan luomulla? Mitä immuuni tarkoittaa? Ennen varsinaista kappaleen kuuntelua luettiin vielä nopeasti ihan kappaleen alku ja todettiin yhdessä, että kyseessä on väittely ja se kuka kappaleen henkilöistä puolustaa, kuka vastustaa väittelyn aiheena ollutta geeniteknologiaa.

En tiedä kuvittelenko vain, vaan onko kappaleiden kokonaisymmärtäminen helpottunut ennakoinnin myötä. Ainakin tällä kertaa geeniteknologiakappaleen käsittely sujui paljon kivuttomammin kuin edellisen vuosiluokan kanssa. Vaikka kokeessahan sen sitten taitaa lopulta nähdä, että oliko mistään mitään hyötyä.

Ihan samaa metodia olen käyttänyt myös kuuntelutehtävien kanssa. Kuunteluihinkin kun usein liittyy sanasto, jota harva oppilas lukee, vaikka käskee tai kuuntelee tai ajattelee, jos yhdessä luetaan. Kun sanojen avulla on pääteltävä vastauksia kysymyksiin, joutuu niitä ihan eri tavalla päässä pyörittämään ja sanastosta oikeasti on jotain hyötyäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti