Melkein kaikissa luokissa on niitä oppilaita, jotka saavat tehtävät valmiiksi murto-osassa siitä ajasta, mitä toisilla menee edes tehtävän ymmärtämiseen: olet juuri antanut tehtävät, kierrät luokassa auttamassa, pysähdyt selittämään tehtävänantoa yhdelle, joka ei oikein siltikään tajua mitä pitää tehdä, kierrät lisää ja huomaat, että Teemu ja Aino on jo melkein valmiita. Nyt jo! ajattelet. Kurkistat hieman mitä he ovat saaneet aikaan ja toivot, että voisit osoittaa edes pari kohtaa, että "Katsos tuo tuosta uudestaan!" vaikka sekin on vaan pikku hippusia, sillä molemmat huomaavat virheensä heti ja korjaavat ne kymmenessä sekunnissa. Ja sieltä se tulee:
"Ope! Mitä sitte kun on valmis?"
Olet kyllä varannut jotain lisätehtäviä nopeille, mutta joskus jo niitä antaessasi tiedät, että ne loppuvat ihan kohta taas kesken. Tuskastuttaa. Mitä ihmettä minä keksin, kun ne kohta taas on valmiit??
Tämän ei luulisi olevan niin vaikeaa! Varaa vaan lisätehtäviä niin paljon, etteivät ne lopu kesken. Heh heh. Mutta mitä ne tehtävät sitten ovat ja mistä niitä saa?
Kaikkia kirjan tehtäviä ei tehdä "yhdessä", joten aina jää jotain yli. Mutta ei silti aina. Tai niitä ei ole tarpeeksi.
Kaikkia kirjan kappaleita ei käsitellä, joten niiden tehtäviä voi teettä nopeilla. Mutta aina ei silti ole sopivia kappaleita etukäteen tiedossa tai nekin loppuvat kesken.
Aina voi kirjoituttaa vihkoon omia lauseita tai tekstejä. Mutta pidemmän päälle se ei ole kovin motivoivaa tai palkitsevaa nopeille.
Luokkaan voi varata lisätehtäviä monisteina. Minulla on ollut sanaristikkoja. Ne kävivät hyvin kaupaksi jonkun aikaa, kunnes nopeat kyllästyivät tekemään ristikoita.
Luokassa voi olla sarjakuvia, lehtiä ja kirjoja, joita nopeat voivat lueskella. Mutta jos niitä ei ole valmiiksi, niin mistä niitä oikein saa, kun tuntuu ettei rahaa niiden hankintaan koskaan ole? Minulla on ollut hieman laittomasti kopioituja kirjojen kappaleita (Harry Potteria, Hunger Gamesiä, Twilightia), mutta niihin tarttuu harva - liian pitkää, vaikeaa ja kirjasta riippuen liian noloa. Sarjakuvat ehkä kelpaisivat parhaiten, jos niitä olisi. Ja jos ne saisi kestämään. Ja pysymään tallessa.
Entä sitten...? Mitä muuta voisi olla? Haluaisin kannustaa hyviä huomaamaan miten hyviä he ovat. Haluaisin auttaa heitä oppimaan vielä lisää. Haluaisin antaa heille kiinnostavaa ja motivoivaa, haastavaa tekemistä. En haluaisi, että kukaan muistelee tuntejani: "Olin aina parissa minuutissa valmis ja tylsistyin uoliaaksi kun ei ollut mitään tekemistä!"
Miksi tämä tehtävävalikoima tuntuu minusta riittämättömältä? Miksen keksi mitään uutta? Auttakaa!
Kirjan kappaleet eivät ole laittomasti kopioituja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut julkaisijoita edustavan järjestön Kopioston kanssa kopiointiluvan kaikille lukioille, ammatillista koulutusta antaville kouluille, peruskouluille ja yliopistoille. Koulut voivat kopioida luvan salliman määrän ilman, että siitä tarvitsee kysyä erikseen lupaa tai maksaa korvausta.Lupa sallii lukukauden aikana enintään 20 sivun kopioimisen samasta julkaisusta, kopioida saa kuitenkin aina maksimissaan puolet julkaisusta. Saman sivun voi monistaa niin moneen kertaan ja niin monelle oppilaalle kuin on tarpeen. Työkirjoja ja niiden tehtäviä ei saa kopioida.
VastaaPoistaMinä suosittelisin nettiä. Tulosta netistä tekstejä, sillä ministeriön kouluille hankkima lupa sallii aineistojen tulostamisen myös digitaalisesta lähteestä. Lähteenä voi olla internet-sivu tai digitaalinen asiakirja. Lähteen sijainnilla ei ole merkitystä, sillä lupa koskee kotimaisen aineiston lisäksi myös kaikkea ulkomaista aineistoa.
Kun kerran viikossa etsit netistä nuoria kiinnostavan tekstin ja teet siihen itse sanaston suomentamista varten ja pari sisältökysymystä, joihin voi vasta suomeksi tai opettamallasi kielellä, niin lukuvuoden lopuksi sinulla on käytössäsi lähes neljäkymmentä tehtävää.
Myös sarjakuvalehtiä voit osittain kopioida: Opettajien on mahdollista kopioida opetusta varten kutakin oppilasta varten tekijänoikeuden suojaamasta teoksesta enintään 20 sivua (kuitenkin aina enintään puolet) lukukauden aikana. Jos on kyse sarjakuvakirjasta tai -lehdestä, voit kopioida siitä enintään 20 sivua kullekin oppilaalle, tai enintään puolet, jos julkaisu on lyhyempi kuin 40 sivua.
Onko luokassasi tietokonetta? Edes yhtä? Jos on, voit äkkiä tehdä listan kaikista järjellisistä sivuista, joissa on valmiita tehtäviä. Lista lapsukaisen käteen, kone siihen suuntaan, että itse näet, millä sivulla lapsukainen seikkailee. Useampikin mahtuu koneella temmeltämään samaan aikaan. Kokemukseni mukaan nykyisin lapset ovat NIIN nettikyllästettyjä, että ne jopa pysyvät niillä sivuilla, millä käsketään. Ennen olivat puuhaamassa omiaan heti kun selkänsä käänsi, mutta nyt kun kaikki ovat välitunnitkin netissä, niin kummasti pysyvät oikeissa tehtävissä tunneilla.
Kiitos hyödyllisistä tiedoista!
VastaaPoistaTekstipankki kuulostaa noin helpolta jutulta, mutta se on oikeasti helpommin sanottu kuin tehty! Netistä kiinnostavan (mikä noita edes kiinnostaa??? jos niiltä kysyy, niin ei kuulemma mikään...), sopivan tasoisen ja mittaisen tekstin löytäminen ja opetuskäyttöön muokkaaminen sekä motivoivien tehtävien tekeminen vie PALJON aikaa. Niin paljon, että joka viikko ei siihen todellakaan ole aikaa...
Tietokoneita minulla on yksi, läppäri, ja vaikka sen käyttö muuten ehkä voisi olla kivaa, mutta yläkoululaisia ei siihen mahdu kuin maks 2 ja siitä tulee helposti enemmän säätöä kuin mielekästä lisätehtävää (kenen vuoro, kuka ehti eka, mitä tehdään, mistä löytyy ja nyt pois sieltä koneelta, kun jatketaan yhdessä!).
(Anteeksi skeptisyyteni :D )